Rakennusrestauroinnin ohjaus

Suomessa on sekä kansallista rakennusperintöä sekä muuta kulttuuriperintöä ja niiden restaurointia sekä muinaismuistoja sääteleviä lakeja ja asetuksia sekä paikallisia määräyksiä ja ohjeita. Lainsäädännön ja muun ohjauksen tavoitteena on:

1. ylläpitää ja vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen ymmärrystä ja osallisuutta kulttuurista, historiasta ja ympäristöstä;
2. edistää kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen säilymistä tuleville sukupolville;
3. edistää yhteisöllisyyttä, jatkuvuutta ja kulttuurista moninaisuutta;
4. edistää sivistystä, hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja demokratiaa.

Rakennustapa- ja korjausoheistus

Perinnerakennusten korjausta säätelee lainsäädännön lisäksi paikalliset kaavoitus ja rakentamistapaohjeistukset. Esimerkiksi Tampereen Härmälän, Pispalan, Käpylän ja Petsamon vanhojen puutaloalueiden rakentamista ohjataan suojelukaavalla ja rakentamistapa- ja korjausohjeistuksilla.

• Härmälän rakentamistapaohjeistus
• Petsamon korjausohjeisto
• Käpylän rakentamistapaohje
• Ylä-Pispalan rakentamistapaohje

Lisäksi Museovirasto ja perinneyhdistykset pyrkivät ohjaamaan perinnerakentamista ja -korjausta jakamalla asiantuntija-apua ja ohjeita. Tästä hyvänä esimerkkinä on museoviraston korjauskortit

• Museoviraston korjauskortit

Rakennusrestaurointia ohjaava lainsäädäntö

Alla on tiivistelmät niistä laeista, jotka koskevat rakennusrestaurointialaa. Näiden lakien lisäksi myös useat muut lait ja asetukset sivuavat rakennusrestauroinnin toimintaa kuten Kirkkolaki, Kunnallislaki, Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta, Maa-aineslaki, Maankäyttö- ja rakennuslaki ja Tulo- ja varallisuusverolaki, jne.

Ensisijainen lainsäädäntö

• Laki rakennusperinnön suojelusta 498/2010, joka korvaa rakennussuojelulain 60/1985
• Muinaismuistolaki 295/1963
• – Rakennussuojeluasetus 783/1988
• – Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskeva yleissopimus 10/1992

Toissijainen lainsäädäntö

• Museolaki 314/2019
• Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999
• Kirkkolaki 1054/1993
• Työturvallisuuslaki 738/2002 ja Työturvallisuusasetus 205/2009 
• Työsuojelulainsäädäntö ja -asetukset
• Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemista koskeva yleissopimus 19/1987
• Yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta 47/2013
• Tarkastettu eurooppalainen yleissopimus arkeologisen perinnön suojelusta 26/1995

Välillisesti rakennusrestaurointia koskeva lainsäädäntö

Suomen lainsäädäntö:

• Museoasetus 1192/2005 ja sen muutos 456/2013
• Laki Euroopan talousalueen valtion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta 1276/1994
• Laki museolain muuttamisesta 1166/1996, 644/1998
• Laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta 115/1999
• Asetus kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta 189/1999
• Maankäyttö ja rakennuslaki 132/1999 (muutokset 99/2000, 122/2001)
• Tekijänoikeuslaki 404/1961 (muutokset 669/1971, 648/1974, 897/1980, 960/1982, 442/1984, 578/1894, 54/1986, 309/1987, 34/1991, 446/1995)
• Tekijänoikeusasetus 574/1995
• Henkilötietolaki 523/1999
• Laki taiteen edistämisen järjestelystä 328/1967
• Asetus vapaasta sivistystyöstä 805/1998

EU-lainsäädäntö:

• Kulttuuriesineiden viennistä annettu neuvoston asetus 3911/92
• Kansainväliset sopimukset:
• Euroopan kulttuuriyleissopimus 6/1970
• Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa sekä siihen liittyvä lisäpöytäkirja 92-93/1994
• Unitdroit´n yleissopimus varastetuista ja laittomasti maastaviedyistä kulttuuriesineistä 94/1999
• Yleissopimus kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi 1999
• Maastavientiin liittyvät määräykset on julkaistu Museoviraston julkaisussa Kulttuuriesineiden maastavienti, Utförsel och export av kulturföremål, Export of Cultural Goods, 2003.