SUOMEN HIRSIPERINNE

Mikä on savusauna?

Savusauna on puulämmitteinen perinteinen saunatyyppi, jossa ei ole savupiippua, vaan palokaasut leviävät suoraan löylyhuoneeseen. Karjalassa savusaunaa kutsutaan mustaksi saunaksi, koska saunan sisäpinnat ovat savusta johtuen tummat ja nokiset. Vanhastaan kaikki saunat kuten asumuksetkin ovat olleet vailla savupiippua ja niiden käyttötarkoitukset ja nimetkin lomittuneet. Karjalassa saunaa on kutsuttu kylyksi, mutta toisin paikoin Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla pirtiksi.

Savusaunan kiuas

Savusaunan kiuas on tulipesän ympärille ja päälle ladottu kivinen kupu, jonka läpi savukaasut nousevat vapaasti saunatilaan ja samalla kiuaskivet kuumenevat. Kiuas on kertalämmitteinen, eli kiuasta ei voida lämmittää kylpemisen aikana. Lämmitysvaiheen aikana savu poistuu välikatossa eli laessa olevan lakeistorven, lakeisen, tai seinässä olevan luukun eli räppänän kautta, joskus raollaan olevasta ovesta. (Rakennustieto Oy: RT 91-10430 Sauna 1 Perustietoja saunasta. Rakennustietosäätiö, 1990.)
Katso myös Wikipedia: Savusaunan kiuas.

Tämä savusaunan kiuas on muurattu luonnonkivistä. Palotilan korkeus vähintään 90 cm, joka lämmityksen aikana täytetään korkeudestaan enintään puoleen väliin. Suosittelemme tosin täyttämään ainoastaan kolmannekseen, jotta palokaasuille jää tilaa palaa palotilassa. Korvausilman saanti ja puhdas palaminen on varmistettava, jotta vältytään häkäräjähdykseltä ja saunan palamiselta.

Mitä jos savusaunasta ei tule savua?

Hyvin palavasta savusaunasta ei juuri tule savua! Savu on merkki epäpuhtaasta palamisesta, jonka syynä voi olla huono polttopuu, väärä lämmitystapa tai saunan rakenteellinen vika.

Apua, saunani palaa!

Jos palokaasut kuitenkin syttyvät palamaan saunassa, niin sulje räppänät ulkopuolelta, heitä ämpärillinen vettä kiukaalle ja sulje ovi.

Varmista, että vähintään yksi täysi ämpärillinen vettä on aina lämmityksen aikana ovenpielessä valmiina sammutusta varten. Varmista myös, että räppänät voidaan sulkea ulkopuolelta. Pidä tikkaat valmiina, jotta pääset sulkemaan myös katolla olevan lakeisen. Pysyttele saunan läheisyydessä lämmityksen aikana. Ole erityisen varovainen, mikäli saunasi on ulkoa lämmitettävää mallia. Ulkoa lämmitettävissä voi olla, että lämmitysvirheet huomataan vasta häkäräjähdyksestä!

Savusaunan lämmittäminen

Ei ole sama miten sauna lämmitetään. Savusaunan lämmittäminen on iso osa saunomista ja siihen liittyviä rituaaleja. Savusaunan lämmittäminen poikkeaa merkittävästi jatkuvalämmitteisen saunan lämmittämisestä, joten paloturvallisuuden ja saunanautinnon kannalta suosittelemme huomioimaan seuraavat yleisluontoiset ohjeet savusaunan lämmittämiseen liittyen. Jokainen savusauna on kuitenkin yksilö, joten opi tuntemaan savusaunasi. Ja ennen kaikkea muista, että saunasta nauttiminen alkaa jo ennen alkulöylyjä. Saunan lämmittäminen ja saunomisen valmistelut ovat iso osa savusaunaa ja siihen liittyviä rituaaleja!

1. Varmista ennen lämmittämisen aloittamista, että saunan oven pielessä on sammutusvettä saatavilla nopeasti ja, että räppänät ja muut ilma-aukot voi häkäpalon sattuessa nopeasti sulkea ulkoa käsin.
2. Aseta iso arinahalko tai pari alimmaksi ja täytä pesä kolmannekselleen ”tikkuja” ja sytykkeet kasan päälle. Vältä nokeavan koivun tuohen käyttämistä sytykkeenä.
3. Aluksi savu poistuu avoimen oven ja myöhemmin räppänän ja/tai lakeisen kautta. Tärkeää on jatkuva riittävä hapensaanti tulipesään, jotta varmistetaan puhdas palaminen ja vähennetään nokipalon vaaraa.
4. Valvo lämpeämistä käymällä saunan sisällä aina ennen puiden lisäämistä.
5. Tarkkaile etteivät lauteet eikä räppänän reunat lämpene liikaa, sisällä ei tule olla vetoa, imua tai painetta ja savun tulee tupruta rauhallisesti ulos räppänästä ja ovesta mikäli se on auki. Savu ei saa tulla jatkuvasti paineella suoraan ulospäin ja rauhoittua vasta sitten. Tarvittaessa lisää ilmanvaihtoa esimerkiksi avaamalla ovea enemmän.
6. Tulen tulee palaa kuin nuotiossa, iloisesti, hapesta nauttien. Vähäinen savu on merkki puhtaasta palamisesta! Jos palaminen ei ole puhdasta, niin varmista riittävä hapen saanti ja polttopuiden sopivuus sekä vältä tulipesän täyttämistä yli kolmanneksen tulipesän tilavuudesta.
7. Lisää puita vähitellen, silloin kun kolmasosa puista on vielä palamatta, älä lisää kuuman hiilloksen päälle kokonaista pesällistä, jolloin pitkät liekit voivat sytyttää saunatilassa olevat palavat kaasut. Kertalämmitteisessä saunassa kivet pitäisi lämmittää hehkuvan punaisiksi jotta noki palaa pois eikä pöllähdä löylynheitosta.
8. Saunan lämmetessä voit käydä tekemässä vihdat tai vastat; jokaiselle saunojalle omansa ja voit laittaa niihin myös kuusen- tai katajanoksan sekaan. Tekotarpeisiin hyvä on rauduskoivu, joka on aromikasta ja lehtevää. Oksista tehdään 50-60 cm pitkä vasta, joka sopii hyvin käteen ja se sidotaan yhteen parilla taipuisalla koivunvitsalla.
9. Saunan oikea lämpötila selviää tuoksusta ja jalkatilan lämpötilasta. Sopiva lämpötila ylälauteilla on 80 astetta ja kun alimmat kiuaskivet ovat punahehkuisia. Jalkatilan korkeudella lämpötilan tulisi nousta 60 asteeseen, jotta mikrobieliöstö kuolisi. Osa kivistä tulisi saada hehkumaan punaisena, jotta noki palaa pois eikä pöllähdä löylynheitosta, eikä noki kerry kiviin aiheuttaen myöhemmin liekkejä. Tämä onnistuu yleensä kahdella pesällisellä ja kestää n. 2 tuntia.
10. Puiden lisääminen lopetetaan viimeistään kun kaksi kerrosta ylimpiä teräkiviä on punahehkussa. Jos puita lisätään vielä, nousee lämpötila kiukaan yläpuolella sytyttäen kivien lomitse noussutta hapen puutteessa palanutta häkäkaasua ja nämä hevosenhännät yli 270 asteen lämpötilassa saattavat sytyttää puuosia ja puista irtaantuvia kaasuja.
11. Ennen viimeistä pesällistä löylyvesi pois kiukaalta. Viimeinen tulennos nopeasti palavaa risua tai lastua; hienosia halkosia, pieniä pirstehia, salaman särkemiä puita, jos koivuja niin ilman kuoria. Viimeisen pesällisen puuvalinnoilla voi vaikuttaa saunan aromiin. Mieltymyksiä on moneksi, joten kokeile ja löydä mikä sinua miellyttää.
12. Lämmityksen jälkeen hiillos pöyhitään kunnolla ja lyödään ensimmäiset nokilöylyt, häkälöylyt. Suljetaan räppänä, mahdollinen lakeinen ja ovi. Jätetään siintymään, siintymisaika riippuu koosta ja kiukaan rakenteesta. Ympärimuuratun siintymisaika on 1-3 t.
13. Poista kekäleiden palettua tuhkat pöyhimättä peltiastiaan, näin vältät löylyn sekoittumisen tuhkaan.
14. Kylpeminen voidaan aloittaa heti kekäleiden palettua. Ennen kylpemistä lyö kiuaskiville eri kohtiin kunnon nokilöylyt irrottaen kivistä irtonainen noki ja tuhka, liian vähät nokilöylyt aiheuttavat päänsärkyä. Älä heitä vettä seinille ennen löylyjä; koska kun seinä kuivuu ja lämpenee, niin syntyy kirvelevää tikua ja löylyt ovat pilalla.
15. Mikäli sinulla on käännettävät lauteet, niin nyt on aika kääntää puhdas puoli ylös ja levittää mahdolliset laudeliinat. Lisäksi lakaise tuhkapöly lykkyylukun kädensijoista, laudeseinältä, lauteilta, jalkatuelta, penkiltä, lattialta, oven lukosta ja kahvasta.
16. Tuuleta kunnolla että tuhkapöly ilmasta tuulettuu pois.
17. Jokaiselle saunojalle kiulullinen vettä juomavesi laatua.
18. Löylyvesi haaleaa.
19. Aseta lyhty ikkunan ulkopuolelle roikkumaan tai kynttilä lattialle.
20. Jätä sauna saunomisasentoon haltiaa varten ja samalla kuivumaan.
21. Jos löyly on loppu, jätä sauna tuuletusasentoon, räppänä auki ja ovi raolleen.

Polttopuut savusaunaan

Polttopuiden teko ja valinta vaati harkintaa ja malttia. ”Löyly on tehty tervaksista, havupuista hakkaeltu; veden tuomia, salaman särkemiä, tuuliaisen kaatamia.”

Harmaaleppä hyvä polttopuu, savuttaa vähän, ehkä savusaunaan paras. Lepällä on lyhyt liekki matalaan tulipesään ja pehmeät löylyt.

Kuusi Pihkainen puu palaa pitkällä liekillä, ja kipinöi paljon, joten.korkeampi tulipesä on eduksi.Kuusi kuivuu rasissa hyvin. Joidenkin mielestä hyvä savusaunan lämmityspuu.

Mänty. Paukkuu palaessaan, korkea lämpöarvo, kuivuu hitaasti rasissa, huono palaminen ja nokeaa.

Koivu. Aiheuttaa savusaunoissa nokeavuutta, ei ole käytetty. Riittävän korkeaan tulipesään ja suuri poistoaukkoiseen savusaunaan käy kuorimattomatkin isot koivut. Kuumat löylyt, tuohen terva-aineet saattavat aiheuttaa tikua eli kitkua, joten viimeinen pesällinen vain kuoretonta puuta. Puuaineen tiheys korkea, ei räisky.

Haapa. Teho vaatimaton, nopea syttymään, helppo halkoa suorasyisyyden takia.

Kuusi paukkuu kokossasi,
varo siis sä vaatteitasi.
Haapa palaa taulan lailla,
liekki lämpöä on vailla.
Savu nousee katajasta,
sitten rungot syttyy vasta.
Kosteaa on raita puuta,
käytä ellet löydä muuta.
Koivusta saat hyvää tuhkaa,
suopa loppumaan jos uhkaa.
Leppä kuluu nopeasti,
käytä sitä varovasti.
Honka parhain kokkopuista,
rakovalkeata muista.